Heipä hei ja hyvää joulua! Vai hetkinen, joko se menikin..?
Läppärini Office-ohjelmat lakkasivat joulukuussa yhteistuumin toimimasta jonkin rutiinipäivityksen yhteydessä, eikä kukaan onnistunut selvittämään soppaa ennen kuin joululomalla. Siksipä mun joulusansatotehtävät tulevat nyt katsantokannasta riippuen hiukan myöhässä tai hiukan etuajassa! Pahoittelen. No, ovatpahan ainakin ajoissa ensi joulua varten..!
Mulla on ollut kivasti kirjoitustöitä alkuvuodesta, mutta nyt on pitkästä aikaa ihan vapaa viikko ja aikaa blogille. Yritän tehdä vielä jotain ystävänpäiväksi, ehkä jopa tämän vuoden ystävänpäiväksi..! Tässä nyt kuitenkin ensin sitä kuuluisaa joulusanastoa pienimmille:
Ja vähän isommille, kahdelle eri taitotasolle:
Seuraava tehtävä sopii noin 4-7 -vuotiaille:
Ja tämä versio niille, jotka osaavat jo vähän kirjoittaa:
Seuraava kirjoitustehtävä sopii kirjoittamista harjoitteleville:
Tässä luovassa kirjoitustehtävässä saa satuilla:
Tämä versio sopii taitavimmille ja luovimmille kirjoittajille:
Kokosin lisäksi vielä yli 6-vuotiaille parhaiten soveltuvan joulu- ja talvisanastoa kertaavan sanaselityspelin. Tabu-pelin juju on siinä, että lihavoitu sana on selitettävä käyttämättä (sen osia osia tai) sen alla listattua kolmea sanaa.
Ryhmäläisten lähtötason mukaan voidaan peliä tarvittaessa helpottaa niin, että selittäessä saa joko käyttää yhtä, kahta tai kaikkia kolmea alla kortissa listattua sanaa. Oikein arvannut pari tai joukkue saa kortin itselleen ja eniten kortteja saanut voittaa. Jos selittäjä vahingossa lausuu kielletyn sanan, voidaan sopia että kortti laitetaan vain sivuun tai että selittäjän joukkueelle tulee yksi miinuspiste.
Kuvitettu peli soveltuu myös lukutaidottomille, mutta ei välttämättä alle 6-vuotiaille, sillä yhdyssanan selittäminen mainitsematta sanan osia voi pienille olla ehkä aika hankala haaste!
Tabu-kortit jatkuvat talvisanastoteemalla. Niitä voi selittää joko sekaisin joulusanojen kanssa tai erikseen laskiaisen aikoihin.
Sanastotehtävät ja -peli löytyvät PDF-muodossa tästä:
Materiaalia saa mielellään tulostaa, kopioida ja levittää opetuskäyttöön, kunhan himmeätä blogisigneerausta ei sivuilta poisteta. Kuvitus on peräisin Papunetistä ja Pixabaystä.
Kiitos kaikille tsemppisanoista! Yritän silloin tällöin näitä tehtäviä tänne latailla. Niiden tekeminen on ihan kivaa puuhaa ja minulle hyvin sopivaa vapaaehtoishommaa. Jos niille on jossain päin maailmaa käyttöä, olen tosi iloinen!
Meidän yksikkömme 4-11 -vuotiaat kävivät viime viikolla metsäretkellä. Yritämme päästä metsään kahdesti vuodessa, sillä luonto on lähellä sydäntämme. Se oli minun viimeinen opetuskertani. Suunnittelimme aktiviteetit yhdessä opekolleegan kanssa, ja retki meni oikein kivasti.
Eväspaikaksi löytyi metsästä komea kaatunut puunrunko. Lasten istuessa välipalalla kolleega luki heille Iltasatu.orgissa saatavilla olevan sadun Maami Mustikka. Olin etukäteen pyytänyt Iltasatu.orgista lupaa tulostaa ja muokata heidän satujaan opetuskäyttöön. Suomi-kouluaktiiveja itsekin, Iltasatulaiset antoivat ystävällisesti luvanmolempiin. Iltasatuja saa siis tulostaa Suomi-koululaisille luettaviksi!
Olin kopioinut tekstin eri tiedostoon ja kuvat erikseen. Kuvat pienensin hyvin pieniksi ja kävelin näyttämässä niitä lapsille sadun edetessä. Tämä siksi, ettei meillä ollut mukana esimerkiksi tablettia, jolta sadun olisi voinut suoraan lukea. Tarkoitukseni oli tuoda lasten maistettaviksi mustikoita, mutta muiden viikko-ostosten lomassa ne unohtuivat kauppaan! Lapset kuuntelivat kuitenkin sympaattisen sadun mielenkiinnolla ilman mustikoitakin.
Eväiden jälkeen oli aika leikkiä puuhippaa. Siinä kaikki etsiytyvät aluksi jonkin puun luo turvaan – jokaiselle täytyy löytyä oma puu. Hippa huutaa: ”Talo palaa, pakko vaihtaa!”, jolloin leikkijät vaihtavat juosten puita. Jos joku puu on jo varattu, pitää löytää toinen ennen kuin hippa saa kiinni. Kiinni jääneet ovat seuraavilla kerroilla hipan apuna, kunnes vain yksi on jäljellä.
Retken lopuksi etsimme vielä metsästä suurinta tammenterhoa, punaisinta lehteä, pisintä keppiä ja muita aarteita. Löydöksiä vertailtiin ja mittailtiin huolella. Kolleega keräsi mukaan kauneimpia lehtiä seuraavan viikon askartelua varten.
Metsäretken jälkeen voi olla hyvä tilaisuus kertailla metsän eläinten nimiä. Tein sitä varten paketillisen tehtäviä n. nelivuotiaista kymmenvuotiaisiin. Niissä tehotarkastelun alle pääsee 24 tuttua suomalaisen metsän eläintä. Osa tehtävistä soveltuu toiminnallisempaan opetukseen, osa on pulpettihommia ja osa pohjustaa yhteistä jutustelua eläimistä. Kaikkia tehtäviä ei missään nimessä ole tarkoitettu tehtäväksi missään ryhmässä, vaan ajatuksena on että eri vaikeustasoista voi valita juuri omalle ryhmälle sopivavasti haastetta!
Pienimmille olisi tarjolla nimeämis-, piirustus- ja väritystehtävä:
Helpommassa kuvassa on kahdeksan eri eläintä.Jos ryhmällä on sanasto hyvin hallussa, voidaan kokeilla nimetä nämä 14 eläintä.
Pienille sopii myöskin vertailutehtävä, jossa opettaja piilottaa rivi kerrallaan etukäteen leikkaamansa eläinlaput luokkaan. Rivin kortit etsitään luokasta, tuodaan pöydälle ja järjestetään suuruusjärjestykseen. Samalla tulee harjoiteltua mukavasti komparatiivia sekä superlatiivia: Onko hirvi suurempi kuin kärpänen? Mikä on näistä eläimistä suurin? Entä pienin? Kun rivi on järjestetty, ope piilottaa seuraavan rivin. Lapset voivat odottaa vaikka pöydän alla silmät kiinni opettajan laulaessa Oravan pesässä -laulua, pikkuoravina pesässän talven tiuskulta suojassa. Kun laulu loppuu, aurinko tulee esiin ja oravanpoikaset voivat lähteä etsimään piilotettuja kortteja. Jos laulu on tuttu, lapset voivat laulaa itse mukana ”pesässään”.
Rivejä ei kannata sekoittaa, ettei vertailutehtävästä tule liian vaikea. Kunkin rivin kortit voi heti leikattua niputtaa vaikka klemmarilla kiinni, etteivät ne mene sekaisin.
Vähän isompien kanssa voisi kokeilla eläinkorttien etsintäkilpailua luokassa. Ope leikkaa 12 tai 24 korttia (riippuen ryhmän lähtötasosta) ja piilottaa ne luokkaan. Lapset etsivät kortteja ja kirjoittavat löytämiensä eläinten nimet muistiin. Voittaja on se, joka löytää eniten eläimiä ja muistaa niiden nimet. Tehtävässä voidaan ryhmästä riippuen käytätä joko näitä kortteja:
Tai näitä:
Huom! Kortteihin ei saa kirjoittaa, vaan jokainen kirjoittaa löytämiensä eläinten nimet omalle paperille tai omaan vihkoonsa.
Tai sitten näitä:
Pisteitä ei välttämättä saa löydetyistä korteista, vaan oikein kirjoitetuista eläinten nimistä. Jos eläin on oikea mutta nimi väärin kirjoitettu, saa siitä yhden pisteen sijaan puolikkaan pisteen. Tehtävää (esim. viimeistä versiota) voidaan vaikeuttaa siten, että eläimen nimi painetaan mieleen, kiiruhdetaan takaisin sovittuun kirjoituspaikkaan (esim. omaan pulpettiin) ja kirjoitetaan se muistiin vasta siellä. Tehtävän voi tehdä yksittäin, pareittain tai vaikka kahtena joukkueena, jolloin joukkueesta yksi voi toimia kirjurina. Muut käyvät kuiskaamassa hänelle löytämiensä eläinten nimiä.
Kilpailua voi tietysti soveltaa ihan pienimmille siten, että tehtävänä on löytää mahdollisimman monta korttia luokasta.
Jos luokkaan ei helposti voi piilottaa kortteja, voidaan eläinten nimiä kerrata yhdessä pöydän ääressä. Opettajan irti leikkaamat eläinkortit asetellaan yhdessä oikeisiin kohtiin alustalle:
Jos tehtävä on kovin vaikea, sitä voi helpottaa tulostamalla eläinkorteista sen version, jossa on eläinten nimet mukana.
Yksilötyöskentelyyn pulpetin äärellä sopii yhdistelytehtävä:
Vähän vaikeampaan versioon täytyy ensin täydentää vokaalit:
Miltäs näyttää, löytyykö paketista teidän suomikoululaisille soveltuvia tehtäviä? Jos kiinnostaa, koko nippu löytyy PDF-muodossa tästä:
Eriytettyjä metsän eläimet -tehtäviä Materiaalia saa vapaasti käyttää opetustarkoituksessa. Levittäminen on myös sallittu, kunhan sivuilta ei poisteta himmeätä blogisigneeraustani. Kaupallinen käyttö tai levitys ei tietenkään ole sallittu.
Olisi kiva kuulla, miten lapset viihtyivät tehtävien parissa. Semminkin, kun minulla ei ole enää omaa ”koekaniiniryhmää”, jolla ideoiden toimivuutta testailla!
Yksi Suomi-koulutuntiemme suurimpia haasteita on ajankohta. Lukuryhmän tunnit ovat myöhään viikolla koulupäivän päätteeksi, jolloin lapset ovat toisinaan jo aika väsyneitä, ja meno toisinaan vähän levotonta. Alakoululaisten koulupäivät ovat Sveitsissä ja Ranskassa melko pitkiä, eikä Suomi-kouluopetus saa olla liian puisevaa tai koulumaista.
Syksyn mittaan viilaamani ja löytämäni tuntirakenne on auttanut minua suunnittelemaan sopivia opetusmenetelmiä väsyneille, mutta oppimisjanoisille 8-10 -vuotiaille. Minun ryhmässäni vaikuttaa parhaiten toimivan suurin piirtein seuraavanlainen aikataulu:
Minusta on mukava aloittaa tunti liikkuvalla leikillä, joka saa lapset innolla mukaan herättelemään suomen kielen taitoaan. Sanastoa tai kielioppia harjoittaviin lämmittelyleikkeihin etsin usein ideoita Pinterestistä. Olen koonnut sinne omia ideatauluja (esim. SK Sanasto, SK Kielioppi, SK Leikit), joita käyn usein vilkuilemassa tuntia suunnitellessani.
Syyskautemme hauskimpia lämmittelyleikkejä ovat olleet eläinbingo luokkahuoneessa, eläinpantomiimi, imperfektipantomiimi (Mitä teit lomalla?), liikeverbipantomiimi, Alias Juior sekä adjektiivitarina. Tasapainottelimme myös muun muassa kehonosalappuja niskassa, polvitaipeessa, nilkan päällä ja niin edelleen matolla ringissä istuen.
Jos tunnin alku on mukava, kokemukseni mukaan se määrittää lupaavan suunnan lopputunnillekin. Yleensä vajaan puolen tunnin leikkimisen jälkeen lapset ovat valmiita istumaan kirjojensa ääreen ja aloittamaan parityöskentelyn Kielikarhujen parissa. Kirjatyöskentelyyn siirtymisestä ei tällä tavalla ole vielä kertaakaan kuulunut napinaa, kun on ensin saatu vähän leikkiä ja irrotella!
Kun pää, olkapää, peppu, polvet varpaat ovat jo tuttua kauraa.
Tämän voisi myös leikata 4 x 4 -kokoon ja pelata bingoa. Bingoa voisi pelata pareittain, jotta lapset voisivat vinkata toisilleen tuntemattomia sanoja. Kortit pitäisi leikata ja jokainen pari liimaisi ne eri järjestykseen omalle bingoalustalleen. Bingokorttien nostaja ei huutaisi sanoja ääneen, vaan näyttäisi ne sormella omasta kehostaan.
Liikeverbit
Jottei sanastoähky iskisi, kannattaa nämä kahden sivun sanat käsitellä kahdella erillisellä koulukerralla.
Käydään ensin läpi tuntemattomat verbit näyttelemällä. Jokainen nostaa vuorollaan verbikortin ja näyttelee sen pantomiimina. Oikein arvannut saa näytellä seuraavana.
liikeverbit pdf 2 sivua (vapaasti tulostettavissa)
Suomi-koulussa 