Pienet kaksoiskonsonanttitreenit

Sveitsin Suomi-kouluopettajien koulutuspäivät marraskuussa olivat taas aivan huikeat. Saimme paljon inspiraatiota, vinkkejä ja ideoita päiviltä ja tapasimme upeita kollegoja ympäri maata ja naapurimaistakin. Kiitokset kivoista päivistä järjestelyistävastanneelle Geneven Suomi-koululle!

Kielikarhu-kirjojen saavuttua aloimme lukuryhmäni kanssa kirjoittaa enemmän ja tavoitteellisemmin. Huomasin pian, että suomea sujuvasti puhuvakin lapsi voi tehdä paljon virheitä kaksoiskonsonanttien suhteen. Koulutuspäivien inspiroimana hyökkäsinkin pian lukuryhmäläisten kanssa kaksoiskonsonanttien kimppuun.

Tavutimme sanoja ääneen, jolloin kaksoiskonsonantin molemmat konsonantit kuuluvat. Treenailimme tavuttamista jonkin aikaa ja teimme sitten pienen sanelun. Sanelin sanan ensin tavuttamatta ja sitten tavuttaen.

Päätellen siitä, kuinka pyyhekumit viuhuivat tavuttaessani, oppilaat vaikuttivat kuulevan kaksoiskonsonanttisanat eri tavalla riippen siitä, tavutinko sanan vai en. Tavuttaessa kaksoiskonsonantti saattaa kuulua, kun tavuttamatta se jää helposti huomaamatta, vaikka kuinka yrittäisin auttaa ja pitkittää konsonanttiäännettä.

Hyvät treenit, jatkuvat pian!

 

kaksoiskonsonantit-ja-tavutus pdf ja

jpg (molempia saa tulostaa vapaasti)

kaksoiskonsonantit-ja-tavutus-page-001

kaksoiskonsonanttisanelu pdf (vapaaasti tulostettavissa)

Mainokset

Tuntisuunnittelua ja sanastoleikkejä

Yksi Suomi-koulutuntiemme suurimpia haasteita on ajankohta. Lukuryhmän tunnit ovat myöhään viikolla koulupäivän päätteeksi, jolloin lapset ovat toisinaan jo aika väsyneitä, ja meno toisinaan vähän levotonta. Alakoululaisten koulupäivät ovat Sveitsissä ja Ranskassa  melko pitkiä, eikä Suomi-kouluopetus saa olla liian puisevaa tai koulumaista.

Syksyn mittaan viilaamani ja löytämäni tuntirakenne on auttanut minua suunnittelemaan sopivia opetusmenetelmiä väsyneille, mutta oppimisjanoisille 8-10 -vuotiaille. Minun ryhmässäni vaikuttaa parhaiten toimivan suurin piirtein seuraavanlainen aikataulu:

tuntirakenne

Minusta on mukava aloittaa tunti liikkuvalla leikillä, joka saa lapset innolla mukaan herättelemään suomen kielen taitoaan. Sanastoa tai kielioppia harjoittaviin lämmittelyleikkeihin etsin usein ideoita Pinterestistä.  Olen koonnut sinne omia ideatauluja (esim. SK Sanasto, SK Kielioppi, SK Leikit), joita käyn usein vilkuilemassa tuntia suunnitellessani.

Syyskautemme hauskimpia lämmittelyleikkejä ovat olleet eläinbingo luokkahuoneessa, eläinpantomiimi, imperfektipantomiimi (Mitä teit lomalla?), liikeverbipantomiimi, Alias Juior sekä adjektiivitarina. Tasapainottelimme myös muun muassa kehonosalappuja niskassa, polvitaipeessa, nilkan päällä ja niin edelleen matolla ringissä istuen.

Jos tunnin alku on mukava, kokemukseni mukaan se määrittää lupaavan suunnan lopputunnillekin. Yleensä vajaan puolen tunnin leikkimisen jälkeen lapset ovat valmiita istumaan kirjojensa ääreen ja aloittamaan parityöskentelyn Kielikarhujen parissa. Kirjatyöskentelyyn siirtymisestä ei tällä tavalla ole vielä kertaakaan kuulunut napinaa, kun on ensin saatu vähän leikkiä ja irrotella!

Kehonosat

kehonosat pdf (vapaasti tulostettavissa)

Kun pää, olkapää, peppu, polvet varpaat ovat jo tuttua kauraa.

Tämän voisi myös leikata 4 x 4 -kokoon ja pelata bingoa. Bingoa voisi pelata pareittain, jotta lapset voisivat vinkata toisilleen tuntemattomia sanoja. Kortit pitäisi leikata ja jokainen pari liimaisi ne eri järjestykseen omalle bingoalustalleen. Bingokorttien nostaja ei huutaisi sanoja ääneen, vaan näyttäisi ne sormella omasta kehostaan.

kehonosat

Liikeverbit

Jottei sanastoähky iskisi, kannattaa nämä kahden sivun sanat käsitellä kahdella erillisellä koulukerralla.

Käydään ensin läpi tuntemattomat verbit näyttelemällä. Jokainen nostaa vuorollaan verbikortin ja näyttelee sen pantomiimina. Oikein arvannut saa näytellä seuraavana.

liikeverbit pdf 2 sivua (vapaasti tulostettavissa)

slide1

slide2

Leikkimisen iloa!