Kategoria(t): Yleinen

Eikun se olikin siinä

Harmittaa, ryhmä meni alta.

Suomi-koulun budjetti on niin tiukka, että että useamman lapsen poisjäänti viime hetkellä voi peruuttaa kokonaisen ryhmän. Näin juuri meille kävi tällä viikolla. Minun ryhmäni jouduttiin hajottamaan, kun parin lapsen osallistuminen peruttiin aivan viime hetkellä.

Olen pettynyt siksi, että kuukauden huolellinen valmistelutyö valui hiekkaan. Ja siksi, että luokassa iloisten nappisilmien kanssa viime viikolla oli niin mukavaa.

Koska tämä 2017 on Suomi-koululla erityinen. Koska tykkään kokeilla, suunnitella ja ohjata lapsia. Koska minulla oli niin paljon ideoita.

Koulun suuntaan en kanna minkäänlaista kaunaa ryhmän lopettamisesta, tietenkään. Olimme sopineet, että jos yksi ryhmä peruuntuu, minä astun syrjään.

Omat lapseni ovat kahdessa muussa yksikköni ryhmässä ja kokemuksesta tiedän, etten mahdu samaan luokkahuoneeseen heidän kanssaan! Tai siis he minun…

Lisäksi perheemme on muuttamassa ensi kesänä Sveitsistä pois, siinä missä opekolleegat pystyvät ehkä sitoutumaan pidempään. Oppilaslistan lyhetessä äkillisesti oli siis selvää, että minä lähden.

Silti olen tietysti hiukan allapäin. Mais c’est la vie. Elämä on laiffii!

Minulla on loka-marraskuu kirjoitustöitä, mutta katsotaan, jos saisin kuitenkin joitain laatimiani alakouluikäisten kirjoitusmateriaaleja tänne jakoon jossain välissä.

Entistä heterogeenisempiä ryhmiä ohjaamaan jäävät opekolleegat varmaan keksisivät käyttöä niille, ja ehkä muissakin Suomi-kouluissa voisi olla niistä iloa?

Jos teillä siis olisi tarvetta eriytetyille, luoville S2-kirjoitusharjoituksille, huikkaathan heti hep!

Katsotaan, koska pettymys haihtuu sen verran, että toimeen on taas kiva ryhtyä

Tällä kertaa vapaaehtoispohjalta.

Mainokset

Tekijä:

37, loves writing, fears school horse will canter off to the sunset without her.

8 vastausta artikkeliin “Eikun se olikin siinä

  1. Ymmärrrän mielipahan, on se suomikouluilu vaan niin kivaa. Meillä täällä painaa päälle uudet viranomaisohjeet eikä 100 lapsen Suomi-koulukautta uskalleta aloittaa ennen kuin tiedämme mitä on tapahtumassa 😦 Elämä on!

    Tykkää

  2. Hep hep hep! Blogisi on huippu! Ideat toimivia, harkittuja ja pedagogisesti perusteltuja. Materiaalit ovat selkeitä, layout, fontit ja kuvat miellyttäviä. Jatkathan!!!

    Tykkää

  3. Onpa harmillista! Mikä teillä on ryhmäkoon raja?

    Minä olen käyttänyt hauskoja ja pedagogisesti järkeviä ideoitasi Wienin Suomi-koulussa! Kiitos laadukkaasta blogista! Toivottavasti jatkat vielä.

    Tykkää

    1. Kiitos rohkaisun sanoistasi! Jospa vielä jatkan sitten johonkin tahtiin näiden väsãämistä! 🙂 Minkä ikäisiä teillä on? Ryhmäminimi on meillä se kuusi lasta. Yhteensä kolmessa yksikössä toimi viime vuonna kuusi ryhmää, joka tänä vuonna putosi neljään.

      Tykkää

  4. Moi! Minulla samanikaisten ryhma, iso viela, 13 kpl 7-12-vuotiasta, eriyttamisen tarve suuri – jos vain jaksat blogata niin oikein mielellani seuraan vinkkejasi !!! Eli Katri Iivosen lisaksi taalla toinen potentiaalinen fani Luxemburgissa!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s